Heikki Prepula
- Haastattelu - Pala-animaatio
- Kirjallisuus ja
linkit
Pala-animaatio:
Pala-animaatio on kärsivällisyyttä
vaativaa työtä. Jokainen sekunti animaatiota vaatii
24 kuvaa, mikä tarkoittaa, että viiden minuutin animaatiossa
on 7200 kuvaa. Työtahdin nopeus riippuu täysin kohtauksen
vaikeudesta, mutta tyypillisesti Heikki Prepulalta valmistuu animaatiota
noin 10 sekuntia päivässä.
Animaationteko
alkaa Heikki Prepulan käsissä työpöydältä
hahmojen luonnoksien ja animaatiohahmojen teolla. Kun hahmo
tai esine on piirretty lyijykynällä paperille, se
leikataan irti. Tämän jälkeen ne väritetään
käsin mikäli niihin ei ole käytetty valmiiksi
värjättyä, kaupoista löytyvää,
kartonkia. Maalin kuivuttua Prepula piirtää hahmoihin
tarvittavat yksityiskohdat ja ääriviivat tussilla
tai värikynillä.
Itse animaatio tapahtuu niin sanotulla trikkipöydällä,
jonka Prepula on itse käsityönä tehnyt. Animaatiopalaset
asetellaan pöytätasolle. Palasten päälle
pistetään kuvausvaiheessa lasilevy, joka puristaa
varjot paperipalasilta pois. Neljä (kaksi molemmin puolin)
pöytään kiinnitettyä kirkasta valaisinta
varmistavat puolestaan tasapuolisen valaistuksen elokuvalle.
Pöydän yläpuolelle on taas kiinnitetty askelmoottorilla
varustettu 16 mm kamera, jolla on mahdollista kuvata kuva kuvalta.
Syntyneen filmin leikkaus puolestaan tapahtuu Matti Markkasen
leikkauspöydällä.
Tarvittaessa
pöytää voidaan myös muokata niin, että
se muodostaa kolme tasoa. Alinta, pöydän alla olevaa
tasoa käytetään taustana. Keskimmäinen on
varsinainen animaatiotaso, ja päällimmäinen on
etualan elementtejä varten.
Trikkipöydän tasoista Heikki Prepulan omin sanoin :
"Leiketekniikassa eli pala-animaatiossa käytetään
yleensä ja enimmäkseen yhtä tasoa. Jos käytetään
toista tasoa, se on yleensä ylempänä ja tarkoitettu
etutaustan elementtejä kuten etualalla näkyviä
puunrunkoja varten. Nämä puut voivat näkyä
tummina silhuetteina. Jos käytetään kolmatta
tasoa, se on yleensä alimpana ja tarkoitettu takataustaa
varten. Kolmas taso voidaan valaista päältä (eli
sivuilta) tai altapäin esim. valolaatikolla, jolloin takataustan
materiaalin tulee olla läpikuultavaa. Alatasolla saadaan
aikaan vaikuttavia taivasvalaistuksia. Toimintatasona, jolla
animointi tapahtuu, on keskimmäinen taso, johon kamera
tarkennetaan.
Kössi Kenguru -animaatioissa olen aina käyttänyt
pelkästään yhtä tasoa, johon olen sijoittanut
myös etutaustat. Kolmea tai kahtakin tasoa käytettäessä
tapahtuu aina pieni askel kohti realismia, koska maisemassa on
illuusio kolmiulotteisuudesta. Kössi Kenguru -todellisuuden
olen halunnut pitää täysin piirrettynä ja
sarjakuvamaisena."
|